keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Mutkia matkassa.

No tulihan se sieltä. Siis lahovaurio. Olemme tottuneet täällä Pirjolassa siihen kun avaamme talossa rakenteita tulee vastaan aina jossakin kohtaa vanha vesivahinko, lahovaurio. Toistaiseksi olemme välttyneet pahimmalta ja missään ei ole kasvanut sieniä eikä näkyvää hometta. Kuitenkin aina remontissa rahaa kuluu ja penniä venytetään ja se venytetty penni menee lopulta asian mukaisiin ammattilaisen toteuttamiin korjauksiin vaurion löydyttyä. 

Olemme vuosia sitten oppineet että kaikki kohdat joita edelliset asukkaat ovat korjanneet/ korjauttaneet on avattava. Meidän hommaksi on sitten jäänyt repiä rakenteita auki ihan urakalla ja korjata asiat oikeasti ja niin ettei pienintäkään virheen mahdollisuutta jää.




Purkua tehdessä huomasimme että yläkerran kattolyhdyn kohdalta on joskus vettä tullut sisään. Tilanne oli "korjattu" kuten muutkin ongelmat. Pienellä rahalla ja mahdollisimman nopeasti. 

Remppamiehen tehdessä korotuskoolauksia portaiden yläpäähän aulaan oli hän samalla tutkinut kastuneita kattorakenteita tarkemmin. Rakenteet olivat kuivia mutta lahoja joten kattolyhdyn osa rakennetaan uudestaan. Homma on ärsyttävä ja työläs mutta pakko hoitaa. Ikkunan päällä oleva rakenne on pehmeä, samoin kattokannattajien päät.


Käytännössä homma tapahtuu niin että rakenteet tunkataan ylös, Ikkuna poistetaan ja yläpuolinen kantava vaakarakenne uusitaan uudella parrulla, kattokannattajien kylkiin tulee uudet samansuuntaiset paarteet. Koko höskä käsiteltiin aikaisemmin jo asianmukaisella aineella. Sitten Ikkuna paikalleen ja eristyshommiin. 



Olen erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun koska pienikin oikaisu talon remontissa jäisi mieleni perukoille kalvamaan vaikka monesti olen saanut kuulla että vanhaa taloahan me korjaamme ja remontti ei koskaan maksa itseään takaisin ja... 

Ihan sama! Tämähän on meidän koti jota teemme itsellemme.



Harmi tuli siinä että portaiden kauniit vanhat sormipaneelit saivat kyytiä isolla kädellä. Mutta tokenin tästäkin tyypilliseen tapaan nopeasti ja suunnitelma upeista tapeteista ja mustista portaista oli valmis =)

Elämä siis jatkuu ja talosta tulee vanhaa parempi. Kaikki hyvin.

Huomenna juhlimme esikoisen 6-vuotis synttäreitä ja siitä aloitamme pääsiäisen vieton. Remonttipostaukset jäävät siis hiulille mutta ajattelin ilostuttaa teitä upeilla hiusväreillä joita olen loihtinut asiakkailleni männä viikolla.

Kaikkea hyvää,

.anna.






sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Duravit Vero Basin.


Yläkerran kylppärin allas saapui toissa viikolla. Se on justiinsa niin ihana kuin pitikin. Livenä kyllä aika massiivinen näky. Alapuolelle tuleva metalliständi kuitenkin keventää yleisilmettä kivasti.

Nyt olisi kylpyhuoneen hankinnoista ainoastaan hankkimatta pienet detaljeet. Laitoin tuon allaskuvan alapuolelle jo aikaisemmin julkaisemani kollaasi kalusteista ja laatoista jotka kylppäriin tulee.
Peiliä pähkäilen edelleen olisiko se pyöreä teräsreunainen vai onko ähky jo pyöreistä peileistä...

Duravitin altaan hana olisi hankintalistalla myös. Jotenkin järkevältä tuntuisi hankkia Orakselta hana koska Idon suihkukaappi paketissa on Oraksen sadesuihku.


Huomenna pääsen kuvailemaan yläkertaan eristystyön viimeisiä vaiheita. Eristämisestä kirjoitankin lähiaikoina tuhdin infopaketin Spu:n ollessa yhteistyökumppani Yläkerran eristämisessä. 

Ilmanvaihtoasiat, sähköt ja putket olisi sitten vuorossa seuraavaksi. Kuitenkin ehkä eniten odotan kylpyhuoneen lattian laatoitusta. Silloin alkaa jo hahmottumaan millainen tilasta on tulossa.

Voisin melkein olla optimistinen ja sanoa että ennen kesää poistumme kylmän kellarin tarjoamasta suihku mahdollisuudesta näin viiden vuoden jälkeen =)


positiivisin mielin kevääseen,

Anna

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Talven taittuessa viherkasvi pulmia. Apua?

Tänään on minulle rakas päivä, aina maanantaisin vietän vapaapäivää tavallisten arkihommien parissa lasten kanssa. Siivoillaan, ulkoillaan ja laitetaan ruokaa. Päikkäritkin johonkin väliin mahtuu aina. 
Kodista on tällä hetkellä vaikea löytää kuvattavaa kun joka nurkka on pullollaan tavaraa yläkerran remontin vuoksi. Kuitenkin lohtua tämän kaiken keskelle suo merkki keväästä.

Talvella etualalla oleva Oliivipuu tiputti kaikki lehtensä ja mietin jo onko päivänsä luetut, sen jälkeen menin innoissani tuulettamaan ikkunasta Sitruunapuun vieressä joka loukkaantui pahemman kerran ja parissa hassussa päivässä muuttui kaljuksi.  Nyt valon lisäätyessä ja vaihdettuani pintamullat saivat kumpikin viherlapsistani uuden alun. Sitruunapuu pukkaa uutta versoa joka haarasta ja oliivikin muutamia vahvoja oksia.




Kahden puun seurana viihtyi yksi huonekuusi koko talvikauden olohuoneen erkkerin nurkkauksessa mutta mullan vaihdon jälkeen kuusi hermostui ja menehtyi. En tiedä valitsinko väärän mullan vai oliko hän tuohtunut siitä että joutui viettämään koko talven lämpimässä. Huonekuusihan pitäisi siirtää talvikaudeksi huomattavasti viileämpään paikkaan talvehtimaan.




Olen lukenut paljon tuosta Oliivipuun kasvatuksesta ja ymmärtänyt että puun sielunelämään tutustuminen on vaikeaa. Kun luulet että puu voi hyvin, tiputtaa hän lehtensä ja kun ajattelevat kuolon korjaavan alkaa uusi kukoistuskausi. En kuitenkaan  luovuta. 




Yläkerran valmistuessa haluaisin makuuhuoneeseen myös jotakin vihreää. Huone sijaitsee talon eteläseinustalla suorassa auringon paahteessa. Valoa tulee tilaan kolmesta ilmansuunnasta. 
Olisiko teillä blogivierailijat kokemusta viherkasveista. Tarvitsisin siis aurinkoiseen makuuhuoneeseen vehreyttä sekä alla olevassa kuvassa ikkunan edessä roikkuvaan amppeliin jotakin kivaa. Amppeli on Pohjoispuolen ikkunalla joten valoa ei juuri ole. 





Kiitos avustanne jo etukäteen.


.anna.



p.s. Tuo "liity tähän sivustoon" linkki ei polta sormiasi, lupaan sen. <3



torstai 10. maaliskuuta 2016

Kuulumisia.

Anteeksi, viime postaus on tainnut tulla helmikuun puolella. Meillä on ollut silmät ja korvat purussa. Useita kymmeniä jätesäkkejä on purua lapattu pois sekä yläpohjasta että lattioista. Ensi viikonloppuna olisi vielä seinien vuoro. Täytyy sanoa että syö naista että miestä.

                  





Puhalsimme sunnuntai-maanantai välisenä yönä ekovillaa välipohjaan. Hei jos lenkkeilit tällä seudulla niin se olin minä joka vaaleassa kylpytakissa yöllä pihalla tungin villapuhaltimeen paali toisensa perään. Koko komeuden kruunasi tietysti vaaleanpunainen hiusväri hiuksissa vaikutusajalla. Kiirettä on siis pidellyt niin että asiat täytyy hoitaa kaikki samaan aikaan.

Tällä viikolla pääsemme kuitenkin nauttimaan jo tuoreen puun tuoksusta ja tilojen uudelleen hahmottumisesta. Maanantaina saapui meidän remppareiska. Kyseinen Reiska kuuluu vakiokalustukseen tässä talossa. Luotimme häneen tehdessä yläkerran Pohjoispäätyä ja täällä Etelä siivessä tiedän taas odotuksemme palkittavan.

Samin kanssa on hauska tehdä töitä kun ideat lentetelee vähän puolintoisin eikä asioista tarvitse jankata. Jos siis olette vailla visuaalista ja ahkeraa työmiestä uudiskohteeseen tai remonttikohteeseen Pirkanmaan seudulla kannattaa tsekata Samin sivut.


Eilen yläkerrassa suoristeltiin lattioita ja alkuviikosta tehtiin vähän suuria linjoja purkamisen merkeissä. Nyt jo näyttää avaralta ja yhtenäiseltä. Tänään putkimies irroitteli patterit ja päästi yläkerran vanhoista putkista vedet pois. Tätä hetkeä olen odottanut. Pelkopersuksissa aina kovilla pakkasilla olen jännittänyt milloin posahtaa mutta nyt näyttää lupaavalta ettei ainankaan yläkerran osalta tätä vahinkoa ehtinyt syntymään.

Olemme myös hämmestelleet yhtä pikkujuttua... tosiaan viistokatto osuuksilta puuttui eristeet mutta vielä suurempi ylläri oli että seinistäkin. Ihmekkö on pientä vetoisuutta ollut... Onko herra Rakentaja joskus neljäkymmentäkahdeksan vuonna unohtanut eristää? vai onko yläkerran kohdalla iskenyt väsy?!

Valaistus ja sähkörasia juttuja on myös pitänyt miettiä. Niistä palailen ihan omassa jutussa.
Tässä nyt tällaiset pikaiset kuulumiset, ensi viikolla minulla on varmasti näyttää jo jotakin perusteellisempaa. 

.anna.